Artikkeli: Lapsettomuus voi täyttää koko parisuhteen
6.5.2008
Lapsettomuuskriisi on vaativa kokemus sekä parisuhteelle että sen molemmille osapuolille. Kokemuksen herättämät tunteet ovat yksilöllisiä, ja niitä käsitellään eri tavoin. Psykologi Maiju Tokola kertoo, miten kumppania voi tukea kriisissä, ja milloin kannattaa hakeutua ammattiauttajan puheille.
Tahaton lapsettomuus ja siihen liittyvät hoidot ovat pariskunnille henkisesti rankka kokemus, joka nostaa pintaan voimakkaita tunteita. Monet lapsettomuudesta kärsivät parit hakeutuvat ammattiauttajan puheille pystyäkseen paremmin käsittelemään tunteita, jollaisia he eivät ole kokeneet ennen.
Väestöliiton lapsettomuusklinikan psykologi Maiju Tokolan mukaan tahattoman lapsettomuuden kokeminen on yksilöllistä.
- Ihmiset asettavat erilaisia merkityksiä sille, mitä lasten saaminen ja vanhemmuus olisivat. Yleisesti ottaen tahattoman lapsettomuuden herättämät tunteet ovat hyvin voimakkaita ja primitiivisiä: häpeää, syyllisyyttä, vihaa ja kateutta. Niitä voi olla vaikea kestää.
Miehet ja naiset kokevat lapsettomuuden usein eri tavalla. Lapsettomuushoitojen alussa miehet ovat yleensä toiveikkaampia, kun taas naiset käsittävät tilanteen vakavuuden nopeammin. Tokola selittää sukupuolten välistä eroa sillä, että prosessin aikana kaikki tapahtuu naisen kehossa.
- Kaikki hoidot tehdään naiselle, joten he kokevat ne usein voimakkaammin. Pettymys tulee konkreettisesti joka kuukausi. Lapsettomuushoidot ovat pitkä prosessi. Mitä rankempi hoito ja korkeammat panokset, sitä rankempaa se on myös psyykkisesti.
Myös isovanhemmuus uhattuna
Tahattoman lapsettomuuden herättämät tunteet johtuvat omien odotusten ja oletusten murtumisesta. Psykologi Maiju Tokolan mukaan lapsettomuuskriisissä ovat uhattuna sekä oma vanhemmuus että koko elämän jatkuvuus.
- Varmaan meillä kaikilla on ollut pienestä asti fantasia itsestä äitinä tai isänä. Tahaton lapsettomuus ottaa pois jotain sellaista, mitä ei ole koskaan edes ajatellut menettävänsä.
Lapsettomuus vaikuttaa lapsettoman parin lisäksi myös läheisiin sukulaisiin, esimerkiksi parin omiin vanhempiin. Sukulaiset myös tuottavat paineita kysellessään lapsien hankkimisesta.
- Oman äitiyden tai isyyden lisäksi pohditaan usein, millaisia omat vanhemmat olisivat mummoina ja pappoina. Ihminen tuntee syyllisyyttä siitä, jos omista vanhemmista ei tulekaan isovanhempia.
Kumppanin tunteita yritettävä ymmärtää
Lapsettomuuskriisi koettelee parisuhdetta, ja voi täyttää sen kokonaan. Kriisin aikana käydään läpi erilaisia tunteita ja kysellään kenen vika lapsettomuus on. Se saa myös miettimään parisuhteen perustaa ja sitä, millainen on perhe ilman lapsia.
- Silloin on tärkeintä koittaa kestää kumppanin primitiivisiä tunteita, jotka eivät ole muissa tilanteissa nousseet esiin. Pitäisi ymmärtää erilaiset tavat käsitellä kriisiä: toiset puhuvat paljon, ja toiset eivät halua puhua lainkaan. Tärkeää olisi myös päästä häpeän yli, ja antaa lupa, jos toinen haluaa puhua asiasta esimerkiksi ystävän tai ammattiauttajan kanssa, Väestöliiton lapsettomuusklinikan psykologi Maiju Tokola neuvoo.
Ammattiauttajan puoleen on syytä kääntyä silloin, jos tilanne kärjistyy ja tunteita on vaikea kestää. Apua saa esimerkiksi lapsettomuusklinikoilta sekä Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:stä.
- Kun koko parisuhde täyttyy asian tiimoilta, ja koko koti on täynnä tyhjää syliä, on tärkeää saada apua ja voida puhua asiasta. Hoitohenkilökunnalta vaaditaan sensitiivisyyttä ja kykyä kuunnella sitä, mitä ei sanota ääneen. Vaikeat tunteet ovat läsnä, vaikka niistä ei puhuttaisikaan.
Artikkelin on tuottanut Väestöliiton klinikat
Takaisin